Armeijan jälkeen pääsin heti Robinin taustabändiin (se käsillä seisova..)

ja pian bändi siirtyi Johnny Leabkindin taustalle. Tässä vaiheessa kokoonpano oli Kari Halonen kitara, Kauko Hellsten basso ja tuuba, Jakke Jähi trumpetti, Matti Räsänen urut.

Loppuvuonna 72 alettiin säestää Lea Lavenia. Lean bändin aikana kokoonpano vaihteli melko useasti, enkä edes ihan kaikkia enää muistakaan. Kari Tapio liittyi joukkoon myöhemmin. Tästä alkoi varsinaisesti mun ammattimuusikon ura, eli sen jälkeen en ole ”rehellistä työtä” tehnyt.


Arto Sotavallan bändissä aloitin vuonna 1974 ja siinä pysyin noin 2 vuotta. Kokoonpano: Arto Sotavalta laulu ja kitara, Tomma Kniff kitara ja laulu, Hannu Helkiö basso ja laulu, Poikolainen (koko nimeä en muista, kaikki kutsuivat vaan Poikolaiseksi) saksofoni, Raimo ”Papa” Korhonen trumpetti ja laulu.

Poikolaisen tilalle tuli myöhemmin Jouko Haapa-aho. Bändin nimi oli Arto Sotavalta & Häkäpönttö, ja tällä porukalla äänitettiin myös live levy siihen aikaan suositussa Alibi-ravintolassa Helsingissä kevättalvella 1975. Samana vuonna tapasin Minnan, jonka kanssa menin naimisiin vuonna 1977. Mikko Ville syntyi kesällä 1979. Avioliittomme kariutui kuitenkin vuonna 1982, ja Ville ja Minna muuttivat Jyväskylän lähelle Keskisuomeen.
Tomma Kniff jäi pois bändistä 1975, ja tilalle mestari Janne Louhivuori!

Kesän 1975 kiertueella saksofonia soitti Teemu Salminen.

Seuraavaksi minut pyydettiin Lea Lavenin ja Kari Tapion bändiin, jossa soittivat; Randy Korlin kosketinsoittimia, ja Leo Luoto bassoa.




Molemmat olivat myös erinomaisia laulajia, ja minäkin sain ryhtyä laulamaan stemmoja. Jossain vaiheessa Kari jäi pois kokoonpanosta. Lean kanssa tehtiin paljon lava- ja ravintolakeikkoja. Leo Luoto jäi pois bändistä, ja basistiksi tuli Pekka Hartonen.

Elettiin vuotta 1977 ja bändin nimi oli Luxus Band. Paljon säestettiin eri artisteja, eli lähes kaikki tuon ajan laulajat ovat tuttuja. Lea Lavenkin kävi varsin usein meillä vierailevana solistina.
Pekka oli vuosia aiemmin ollut pitkän pätkän bändissä, jossa kitaraa soitti nuori lahjakas Juha Björninen. Kun meille tarjottiin kahden viikon keikkaa silloiseen Helsingin ykkös menomestaan, ravintola Josafatiin, ei trio ravintolapäällikölle riittänyt, vaan hän halusi ehdottomasti bändiä vahvistettavan kitaristilla. Pekka soitti Juhalle, ja onneksemme tuo ajanjakso hänelle sopi. Parit harjoitukset pidettiin, ja niin oli uusi päivän hiteistä koostuva ohjelmisto valmis. Soittaminen Juhan kanssa on ollut koko rumpalin urani huikein kokemus!

Myöhemminkin tarvitsimme usein neljättä muusikkoa esim. Kari Tapion kiertueelle ja show-ohjelmien säestämiseen. Juha oli studiotöissään kiireinen, eikä hänellä ollut mahdollisuutta irrottautua kiertueille. Olimme vuosia aikaisemmin tutustuneet nuoreen kitaristiin Vesa Anttilaan, ja pyysimme häntä vahvistuksesksi. Vesa oli kehittynyt loistavaksi kitaristiksi, ja mikä upeinta mikä tahansa tyylilaji oli hallussa. Vesa on edelleen yksi Suomen huippuja!
